Musiikista hyvinvointia

Jo pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi aivojemme eri kerroksia. Ihmiset hyödyntävät musiikkia arjessa omien mieltymystensä mukaan monin tavoin, esimerkiksi rauhoittumiseen tai virittäytymiseen. Rauhallisen ja miellyttävän musiikin kuunteleminen tyynnyttää ja laskee stressitasoa, kun taas vauhtia kotitöihin saa itseään innostavalla musiikilla.

Musiikin hyvinvointivaikutuksiin törmää nykyään usein lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Aivotutkijat ovat puhuneet musiikkiharrastuksen positiivisista vaikutuksista jo pitkään. Sen lisäksi, että säännöllisen musiikkiharrastuksen on todettu parantavan aivojen toimintaedellytyksiä ja edistävän oppimista, saadaan monia hyvinvointivaikutuksia aikaan pelkästään kuuntelemalla musiikkia. Ärsykkeistä voimakkain on oma lempimusiikki. Se herättää tunteita ja vaikuttaa aivojemme kaikkiin kerroksiin. Jopa aivojen syvimmät alueet, ns. matelija-aivot, aktivoituvat lempimusiikkia kuunnellessamme. Musiikin kuunteleminen on myös hyvin nopea lääke oman kehon tilan muuttamiseen: syke ja verenpaine laskevat jo muutamassa minuutissa!

On tutkittu, että musiikki edistää oppimista monin tavoin. Aktiivinen musisointi parantaa esimerkiksi kuulemisen ja puheen havaitsemisen taitoja, joita jokainen tarvitsee esimerkiksi lukemaan oppimisessa. Musiikin kuunteleminen tukee myös muistin toimintaa. Muistin kannalta erityisen hyödyllistä on osallistua musisointiin esimerkiksi kuorossa laulaen. Edellä mainittujen lisäksi musiikin on todettu vaikuttavan myönteisesti empatiakyvyn kehitykseen sekä parantavan itsesäätely- ja tunnetaitoja.

Moni nuori mainitsee musiikin tärkeäksi osaksi elämäänsä. Nuoret kuuntelevat paljon musiikkia ja käsittelevät samalla esimerkiksi omia tunteitaan. Musiikista tulee ymmärrettävästi tärkeä osa elämää, jos siitä saa lohtua ja tukea voimakkaitten tunnekokemusten käsittelyyn. Nuoret siis hyötyvät pelkästä musiikin kuuntelusta valtavasti. Nuorten kuuntelemasta musiikista kannattaa ryhmätoiminnassa puhua hyvin kunnioittavaan sävyyn, koska jollekin musiikki voi olla pinnalla kannatteleva pelastusrengas. Musiikkimakuja on yhtä monta kuin ihmisiäkin, emmekä koskaan pysty ennustamaan, kuinka tietynlainen musiikki vaikuttaa toisiin ihmisiin. Tiedämme vain sen, miten oma kehomme siihen reagoi. Kannattaakin tukea nuoria löytämään omat voimabiisinsä sekä lohduttavat laulunsa, jotta niitä voi hyödyntää myös vapaa-ajalla.

Musiikkikasvatuksen apulaisprofessori ja musiikin psykologian dosentti Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta on tutkinut sitä, miten nuoret käyttävät musiikkia tunteiden säätelyn apuna arkielämässään. Saarikallion mukaan nuoret osaavat käyttää musiikkia taitavasti ja monipuolisesti hyödykseen: musiikkia käytetään esimerkiksi taustamusiikkina tuomaan innostusta arjen tehtäviin, voimauttajana läksyjen teon yhteydessä tai rentoutumisessa raskaan päivän jälkeen. Musiikin avulla pystytään käsittelemään vaikeitakin asioita ja tunteita turvallisesti. Toisaalta nuori unohtaa stressaavat asiat kuunnellessaan merkityksellistä musiikkia ja toisaalta musiikista voi löytää tukea omille, hankalille tai tuskaisillekin tunteille. Joissain tapauksissa musiikin avulla voi olla jopa helpompi välittää ja käsitellä tunteita kuin puhutulla kielellä. Tunnekokemusten käsittelyn lisäksi musiikki voi tukea nuorten identiteetin muodostumisesta ja itsenäistymistä herkässä kehitysvaiheessa.

Hyvinvointivaikutusten lisäksi musiikilla on voimakkaasti yhteisöllistävä vaikutus. Yhdessä musisointi ja ryhmän yhteinen syke tukee ryhmäytymistä ja tutkitusti edistää ryhmän kykyä tehdä yhteistyötä. Yhteismusisoinnilla voidaan siis lisätä myös osallisuuden kokemuksia. Kannattaa kokeilla rohkeasti Tämä elämä -työkalupakin musiikkiharjoituksia!

Hanna-Maija Aarnio

MuM, Projektisuunnittelija, Tämä elämä -hanke
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lue lisää:
Huotilainen, M. & Peltonen, L. (2017). Tunne aivosi. Helsinki: Otava.

Saarikallio, S. (2020). Musiikki soittaa elämämme tunteet. Trioli-lehti. 34. vsk. Keski-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdystys ry.

Saarikallio, S. & Erkkilä, J. (2007). The role of music in adolecents’ mood regulation. Psychology of Music, 35 (1). 88–109.