Luonteenvahvuudet urapohdinnan ytimessä

”Mä oon musamies”, on erään osallistujan kommentti, kun kysytään hänen haaveitaan. Mitäs taitoja musamies tarvitsee? ”No pitää olla hyvä räppää ja sillai”, on vastaus. Tämä nuori tietää, missä on taitava, ja tämä on tärkeä taito tulevaisuuden urapohdinnan kannalta.

Tutkimuksemme Luonteenvahvuuksista valintavalmiuksiin on osa Tämä elämä -hanketta, jonka tavoitteena on tukea nuorten valintavalmiuksia positiivisen pedagogiikan ja luonteenvahvuuksien keinoin. Tämä elämä -hankkeessa tavoitellaan nuorten valintavalmiuksien kehittymistä, ja tutkimuksessamme lähestytään valintavalmiuksien kehitystä ja urapohdintaa positiivisen pedagogiikan viitekehyksessä.

Opiskelupaikan löytäminen peruskoulun jälkeen antaa nuorelle suunnan kohti ammattia ja lopulta työelämää. Ammatti antaa nuorelle mahdollisuuden löytää oman paikkansa yhteiskunnasta ja mahdollisuuden itsenäistyä. Ilman opiskelupaikkaa jääminen voi olla riski syrjäytymiselle. Koulutuksen ulkopuolelle jää ja koulutuksen keskeyttää suuri joukko nuoria.

Vahvuuksista on varmasti pitkään puhuttu. National Career Development Guidelines nostaa esille opinto-ohjaajille suunnatussa mallissaan omien vahvuuksien, kykyjen, taitojen ja lahjakkuuksien merkityksen valintavalmiuksien kehityksessä jo vuonna 2004.

Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan, joka on saanut alkunsa halusta nähdä psykologian kentällä ihmisissä hyvää. Positiivinen pedagogiikka koulukontekstissa saattaa usein upota arjen jalkoihin, mutta positiivisen pedagogiikan käyttäjien perusvire luo toimintaympäristöä, jossa jatkuvasti etsitään hyvää ja pyritään auttamaan positiivisen minäkuvan kasvussa.

Oiva väline positiivisen pedagogiikan tuomiseen luokkahuoneeseen konkreettisesti ovat luonteenvahvuudet. Niitä on 24, ja jokaiselle löytyy itselle sopivia ja tärkeitä luonteenvahvuuksia. Positiivisen pedagogiikan ja luonteenvahvuuksien käytöllä on paljon kiistattomia hyviä tuloksia, kuten akateemisen suoriutumisen kasvu ja onnellisuutta lisäävä vaikutus. Siksi luonteenvahvuudet ovatkin pikkuhiljaa juurtumassa pedagogiseen maailmaan ja varmasti myös opinto-ohjaukseen.

Toteuttamassamme tutkimuksessa Luonteenvahvuuksista valintavalmiuksiin huomasimme, kuinka rikastavaa luonteenvahvuustermistön käyttö oli. Nuoren kuvaillessa osaamisiaan he usein kertoivat harrastuksistaan. Omaksuessaan luonteenvahvuuspuheen nuoren kerronta siitä, että olen hyvä jääkiekossa, muuttui pohdinnaksi, miksi olen hyvä jääkiekossa. Löytäessään pohjalta luonteenvahvuuden voi nuori monipuolisemmin käyttää sitä laajemman urapohdinnan tukena. Millaisia luonteenvahvuuksia eri ammateissa tarvitaan? Mitkä ovat minun luonteenvahvuuteni? Missä ammateissa pääsisin käyttämään omia luonteenvahvuuksiani?

Mitäs musamies nyt ajattelee? Hän kuvailee, että muusikko tarvitsee luovuutta, rohkeutta ja sinnikkyyttä, ja toteaa, että hän on itse sinnikäs, luova sekä kärsivällinen.

Riikka Hussinki
Erityisluokanopettaja Kuitinmäen koulu
KM-opiskelija (erityispedagogiikka), Helsingin yliopisto

Minna Saarinen
Yliopistotutkija, KT, YTL, EO, erityispedagogiikka, Helsingin yliopisto


Linkki Riikka Hussingin pro gradu -tutkielmaan (Helda).

Tämä elämä -työkalupakki

© Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 2020

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittaja: Hanna-Maija Aarnio
Sivuston visuaalinen suunnittelu: Otso Reitala
Valokuvat: Veikko Somerpuro, Pixabay.com (Pixabay license)

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja 
OIVA-sarja 13
Helsinki 2020 

ISBN 978-952-328-206-3 (Verkkojulkaisu)
ISSN 2490-2055 (Verkkojulkaisu)

Tutustu muihin Metropolian julkaisuihin

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Tämä elämä -työkalupakki -verkkojulkaisu on tuotettu osana Tämä elämä -hanketta (2017–2019), joita rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ESR.