Virittäytyminen

Kun aamulla tulee kouluun tai aihe vaihtuu kesken päivän, voi joskus olla haastavaa kääntää ajatukset tähän hetkeen tai tulevaan. Tästä syystä on hyvä auttaa ryhmän jäseniä virittäytymään käsillä olevaan teemaan, jotta kaikki pääsevät mukaan toimintaan heti alusta alkaen. Virittäytyminen antaa myös ohjaajalle mahdollisuuden tehdä huomioita ryhmän jäsenten sen hetkisestä mielialasta ja toimintavalmiuksista. Menetelmiä on monia: alle on kerätty nuorten kanssa toimiviksi todettuja harjoituksia, jotka toimivat myös ryhmäyttämisessä.

Tekijät: Hanna-Maija Aarnio, Raili Honkanen-Korhonen, Elina Käyhkö, Hanna Lampi ja Annakaisa Oksava

1. Kuka keksii eniten?

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 5–20
Välineet: jokaiselle ryhmälle paperi ja kynä

Osallistujat jaetaan pienryhmiin, ja he kirjaavat kahden minuutin ajan kaikki bändit ja artistit / urheilulajit / urheilijat, jotka keksivät. Lasketaan, kuinka monta kukin ryhmä keksi, ja voittajaryhmä voi kertoa 5 asiaa, jotka ryhmän jäsenet kirjasivat, muut kertovat 2 asiaa.

Saman harjoituksen voi tehdä esimerkiksi ammateilla tai tunteilla.

2. Nimeni on

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 20–40
Välineet: –

Ollaan piirissä seisten tai istuen. Harjoituksessa sanotaan ensin oma nimi ja sen perään samalla kirjaimella alkava eläin. Muut toistavat kuorossa.

Samaa harjoitusta voi käyttää toistuvien tapaamisten alussa ja muuntaa sitä hieman keksimällä siihen jokaisella kerralla oman nimen lisäksi uusi lisäosa:

  • Oma nimi + ruokalaji 
  • Oma nimi + liike
  • Oma nimi + oman nimen ensimmäisellä kirjaimella alkava adjektiivi
  • Oma nimi + kehorytmejä käyttäen jokin helppo rytmi
  • Oma nimi + ammatti
  • Oma nimi + vahvuus

3. Mene jos

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 10–30
Välineet: –

Osallistujat seisovat piirissä. Vapaassa järjestyksessä joku sanoo esimerkiksi: “Mene, jos tulit kouluun bussilla.” Ne jotka tulivat bussilla, vaihtavat piirissä paikkaa.

Esimerkkiväittämiä:

  • Mene, jos tulit kouluun bussilla.
  • Mene, jos joit aamulla teetä.
  • Mene, jos heräsit ennen kellonsoittoa.
  • Mene, jos pesit aamulla hiukset.

4. Kävele tilassa

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 5–25
Välineet: –

Ryhmälle annetaan ohje lähteä kulkemaan tilassa vapaasti mutta toisiin törmäämättä, juuri sellaisella tahdilla kuin sillä hetkellä juuri tuntuu hyvältä. Osallistujille kerrotaan, että tämä nopeus on arvoltaan 5, ja selitetään, että tätä suuremmat luvut 6–10 tarkoittavat vauhdin portaittaista nousua, niin että luku 10 on jo lähes juoksua. Luvut  4–1 puolestaan hidastavat kulkua asteittain. Ohjaaja huutelee vaihtelevasti lukuja laidasta laitaan, ja osallistujat saavat näin kehonsa ja mielensä hereille. Luvulla 0 pysähdytään lopuksi.

5. Aloitustunnelmat

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 10–30
Välineet: –

Ohjaaja esittää väittämiä, ja osallistujat liikkuvat janalla sen mukaan, mitä mieltä ovat väitteestä. Janan voi “piirtää” lattiaan teipillä tai merkitä janan eri päät (samaa – eri mieltä) esimerkiksi tilasta löytyvillä esineillä (tuolit, laput seinissä, tms.).

Esimerkkiväittämiä:

  • Minun oli helppo herätä tänä aamuna.
  • Söin puuroa aamiaiseksi.
  • Tulin pyörällä kouluun.
  • Tänään käsiteltävä aihe on minulle tuttu.

Jos ryhmä on ryhmäytynyt, voi osallistujia pyytää keksimään väittämiä vuorollaan.

6. Suomen ja maailman kartta

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 10–30
Välineet: –

Luokan lattiassa on kuvitteellinen Suomen kartta, ja osallistujia voi pyytää menemään siihen paikkaan kartalla, jossa he ovat syntyneet, missä heidän mummolansa on tai missä heidän lempipaikkansa on. Jokaisen väittämän jälkeen käydään läpi kaikkien sijainnit.

Maailman kartalla osallistujat menevät siihen kohtaan, jonne haluaisivat matkustaa. Valitaan lähin kaveri ja kerrotaan, minkä maan kohdalla seistään, miten sinne pääsisi ja miksi haluaa juuri sinne.

Sovellus: Myös oikeaa paperista karttaa voidaan käyttää tutustumisessa, ja jokainen osallistuja voi käydä esimerkiksi sinitarralla kiinnittämässä oman nimilappunsa syntymäkaupungin tai lempipaikan kohdalle. Tämän jälkeen käydään samanlainen purkukierros ja katsotaan kartalta kaikkien sijainnit.

7. Pienryhmäkeskusteluja

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 10–30
Välineet: –

Pyydetään osallistujia menemään jonoon oman etunimen (tai sukunimen / toisen etunimen) ensimmäisen kirjaimen mukaan niin, ettei saa puhua. Kun jono on valmis, valitaan kaksi viereistä kaveria ja keskustellaan annetusta aiheesta. Jonon valmistuttua voi myös ottaa jaon esimerkiksi 7:ään ja jokainen etsii samannumeroiset ja muodostaa niistä parin tai pienryhmän.

Esimerkkiaiheita:

  • Jokainen kertoo parilleen kaksi lempibändiään.
  • Keskustellaan siitä, millaisia vahvuuksia on käyttänyt tämän viikon aikana ja missä tilanteissa (jos vahvuudet ovat osallistujille ennestään tuttuja).
  • Keskustellaan siitä, millaisia haaveammatteja tai opiskelutoiveita jokaisella on.

8. Kaksikymmentä

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 10–30
Välineet: –

Osallistujat asettuvat piiriin, ja tavoitteena on laskea vuorotellen 1–20 niin, ettei kukaan sanoisi samaa numeroa yhtäaikaa. Ohjaaja voi aloittaa laskemisen sanomalla “yksi”, ja sen jälkeen osallistujat jatkavat laskemista sattumanvaraisessa järjestyksessä. Jos osallistujat sanovat jonkun numeroista samanaikaisesti, alkaa lasku alusta.

Jokainen osallistuja voi sanoa vain yhden numeron, jotta kaikille jää mahdollisuus osallistua. Harjoituksen voi tehdä joko silmät auki tai silmät kiinni. Tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen ja oppia seuraamaan muiden elekieltä. Jatkossa harjoitusta voi kokeilla myös tilassa kävellen.


9. Ankat maljassa, hilepallo tai triangeli

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 1–20
Välineet: Harjoituksen voi tehdä erilaisilla välineillä, esimerkiksi

  • Iso vesiastia, jossa vettä ja kelluvia kylpyankkoja tai
  • Iso triangeli tai jokin muu pitkään soiva soitin tai
  • kimallehilettä ja nestettä sisältävä  esine jossa hile leijuu esineen pohjalle

Istutaan piirissä. Piirin keskellä on astia, jossa on vettä. Ohjaaja pyöräyttää veteen kädellä pyörteen ja laittaa ankat veteen. Ryhmäläiset seuraavat hiljaa istuen ankkojen pyörimistä vedessä niin kauan, kunnes vesi ja ankat ovat täysin pysähtyneet. 

Vesiastian ja ankkojen tilalla voidaan myös seurata hileiden laskeutumista koriste-esineen pohjalle.

Harjoitus voidaan tehdä myös siten, että ryhmäläisten istuessa piirissä ohjaaja soittaa esim. isoa triangelia, jonka sointia kuunnellaan, kunnes se loppuu kokonaan. Soiva soitin voi olla myös esimerkiksi soiva kulho tai muu soitin, joka soi kauan.

10. Musiikin kuuntelu

Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 5–25
Välineet: musiikkisoitin

Osallistujat ottavat hyvän asennon ja kuuntelevat musiikkia.

Musiikilla voidaan rauhoittaa ja/tai virittää toimintaan. Mikäli tiedossa ei ole valmiiksi musiikkia, joka sopisi taustalle, voidaan kokeilla, miten ohjaajan tai ryhmäläisten valitsemat rauhoittavat ja virittävät mielimusiikit vaikuttaisivat ryhmään.

Musiikin äänenvoimakkuudella on iso merkitys. Kannattaa huomioida etenkin rauhoittavan musiikin kohdalla, että volyymi on sopiva. Virittävässä musiikissa voimakkuuden kannattaa puolestaan olla hieman voimakkaampi.

Vinkkejä rauhoittavasta musiikista: 

  • Camille Saint Saëns: Joutsen
  • Erik Satie: Gymnopedies
  • Ludvig van Beethoven: Kuutamosonaatti (Moonlight)
  • Luontoäänet (esim.linnut, vesi)
  • Tibetan bowls (äänimaljat ylipäätään), Wind chimes

Vinkkejä toimintaan virittävästä musiikista: 

  • Vangelis: Come on
  • Queen: I want to break free, Another one bites the dust
  • Martha Reeves: Dancing in the street
  • Tsuumi Sound System: Casino

Tämä elämä -työkalupakki

© Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 2020

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittaja: Hanna-Maija Aarnio
Sivuston visuaalinen suunnittelu: Otso Reitala
Valokuvat: Veikko Somerpuro, Pixabay.com (Pixabay license)

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja 
OIVA-sarja 13
Helsinki 2020 

ISBN 978-952-328-206-3 (Verkkojulkaisu)
ISSN 2490-2055 (Verkkojulkaisu)

Tutustu muihin Metropolian julkaisuihin

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Tämä elämä -työkalupakki -verkkojulkaisu on tuotettu osana Tämä elämä -hanketta (2017–2019), joita rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ESR.