Vahvuudet

Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää nuorille. Se voi vahvistaa hänen itsetuntoaan ja auttaa häntä oman koulutuspolun suunnittelussa. Käsitteinä vahvuudet eivät ole kuitenkaan kovin yksinkertaisia ja niitä on hyvä opiskella: mitä tarkoittaa esim. sisukkuus tai empatiakyky? Sivun materiaaliin on lisätty monia erilaisia harjoituksia helpottamaan sekä vahvuuskäsitteiden ymmärtämistä että omien ja myös kavereiden vahvuuksien tunnistamista.

Ennen harjoituksia on hyvä keskustella ryhmässä vahvuuksista, jotta oppilaat ymmärtävät mitä niillä tarkoitetaan.

1. Vahvuusposterit
Aika: 15 minuuttia
Ryhmäkoko: 5 – 25
Välineet: paperia ja kyniä

Harjoituksen tarkoituksena on tutustua vahvuuksiin ja niiden merkityksiin sekä tuoda vahvuudet lähemmäksi osallistujien kokemusmaailmaa. Tilaan laitetaan valmiiksi papereita, esimerkiksi 5 kpl, joihin kirjoitetaan yksi vahvuus / paperi. Kuljetaan vapaasti tilassa ja pysähdytään papereiden äärelle. Kirjoitetaan paperiin se, mitä sanasta tulee ensimmäisenä mieleen. Lopuksi jakaannutaan pienryhmiin ja esitellään valmiit “posterit” muille.

2. Vahvuusjana
Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 5 – 30
Välineet: –

Opettaja luettelee erilaisia vahvuuksia ja oppilaat menevät janalla siihen kohtaan, miten paljon tiettyä vahvuutta itsessä näkee. Oppilailta voi kysyä perusteita, miksi on mennyt tiettyyn kohtaan janalla tai miten vahvuus näkyy itsessä. Jos ryhmä on ryhmäytynyt hyvin, voi perusteiksi kysyä myös muiden oppilaiden näkemyksiä, miksi tietty oppilas on tietyssä kohdassa.

3. Omat vahvuuskortit
Aika: 30 minuuttia
Ryhmäkoko: 5 – 25
Välineet: värillisiä kartonkeja, kyniä, tusseja, lehtiä, liimaa

Askarrellaan vahvuuskortit. Jokainen saa valita mieleisensä värisen kartongin ja valita lehdistä mieleisiä kuvia ja tusseja, joilla kuvaa vahvuuksia. Jos ryhmän on ryhmäytynyt hyvin, muut saavat lopuksi käydä laittamassa kohteliaita sanoja tai kuvia toisten kortteihin.

Oppilaita voi myös pyytää tuomaan kyseiselle kerralle lehtiä, kuvia tms, joita voidaan hyödyntää tehtävässä.

4. Tikku-ukko
Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 1 – 25
Välineet: paperia ja kyniä

Piirretään oma kuva, “tikku-ukko”, johon kirjoitetaan lisäksi omat vahvuudet, luonteenpiirteet ja harrastukset. Keskustellaan, mitä eroa on esimerkiksi vahvuuksilla ja luonteenpiirteillä.

5. Vahvuusbingo
Aika: 30 minuuttia
Ryhmäkoko: 10 – 25
Välineet: A4-kokoinen bingolauta + kynä jokaiselle

Ennen bingoa tutustutaan Huomaa hyvä-korttien vahvuuksiin hyveisiin luokiteltuna opettajajohtoisesti.

Pohdi, mitkä kaikki ominaisuudet sopivat sinuun itseesi, alleviivaa ne. Lähde etsimään luokkatoveriesi vahvuuksia kyselemällä: “Onko vahvuutesi—?” Jos kaverisi myöntää olevan, voit kirjoittaa hänen nimensä kyseisen vahvuuden alle ruutuun. Kun saat viiden nimen suoran vaakaan, pystyyn tai vinottain – huuda BINGO! Kerää sen jälkeen koko taulu täyteen.

Lataa vahvuusbingoruudukko tästä.

Lataa tyhjä bingoruudukkopohja tästä.

6. Vahvuusvisa
Aika: 15 minuuttia
Ryhmäkoko: 5 – 25
Välineet: tarvittaessa paperia ja kynää, tai puhelimet/tabletit

Visailun voi toteuttaa joko Kahoot-kyselynä tai niin, että opettaja kysyy kysymykset ja oppilaat vastaavat joko suullisesti tai paperilla. Kahoot-sivuilta löytyy valmiita kyselypohjia.

Esimerkkikysymyksiä:

  • Mikä näistä on sosiaalinen vahvuus jota tarvitaan ystävystymiseen ja ihmissuhteisiin? 
  • Mikä näistä on vahvuus jota tarvitaan päämäärien saavuttamisessa?
  • Millaisia taitoja tarvitset työelämässä?
  • Mikä näistä on vahvuus jota tarvitaan yhteisessä elämässä?
  • Millaisia taitoja koodaaja tarvitsee?
  • Millaisia vahvuuksia hyvällä ystävällä on?
  • Mitä vahvuuksia urheilija tarvitsee?
  • Millaisia vahvuuksia sinä arvostat?

7. Vahvuutesi tänään
Aika: 10 minuuttia
Ryhmäkoko: 5 – 25
Välineet: muistiinpanovälineet

1) Ohjaajat kirjaavat jokaisesta osallistujasta yhden vahvuuden joka on tullut esiin sinä päivänä ja kertovat kaikki nämä tapaamisen päätteeksi.
2) Kirjataan parista yksi vahvuus, joka on tullut esiin sen päivän aikana ja kerrotaan se päivän päätteeksi.
3) Etsitään vahvuus omasta itsestä ja kerrotaan se muille päivän päätteeksi.

Aina kun vahvuus kerrotaan, sanotaan ensin oppilaan/oppilaiden nimi ja sen perään havaittu vahvuus.

8. Kolme vahvuutta arjen tilanteista
Aika: 15 minuuttia
Ryhmäkoko 10 – 20
Välineet: muistiinpanovälineet jokaiselle oppilaalle

Oppilaat jaetaan pareihin tai kolmen ryhmiin. Jokainen miettii tilanteen lähimenneisyydestä, joka on jollain tavalla ollut itselle haastava tai vaikea. Tilanne voi olla tavalliseen arkeen liittyvä.

Yksi kerrallaan saa kolme minuuttia aikaa kertoa oman tarinansa, opettaja kellottaa ajan. Pari tai muut pienryhmän jäsenet kuuntelevat tarinan hiljaa ja kirjoittavat samalla vahvuuksia, mitä tarinan kertojalla on. Kuuntelijat eivät saa kommentoida tai kysyä mitään kolmen minuutin aikana. Tarinan jälkeen kuuntelija tai kuuntelijat kertovat vahvuudet, mitä ovat listanneet paperille tarinan aikana.

9. Vahvuussalaatti
Aika: 15 minuuttia
Ryhmäkoko 10 – 30
Välineet: Tuolit isossa piirissä (tuoleja yksi vähemmän kuin ryhmässä on ihmisiä)

Ryhmän jäsenet istuvat piirissä ja yksi seisoo piirin keskellä. Opettaja kuiskaa jokaiselle ryhmäläiselle vahvuuden niin, että vahvuuksia on esimerkiksi neljä erilaista (esim. sinnikkyys, rohkeus, innokkuus ja myötätunto). Piirin keskellä oleva sanoo yhden neljästä vahvuudesta, jolloin esim. rohkeus-vahvuuden saaneet nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Keskellä oleva yrittää saada paikan ja se, jolle ei riitä paikkaa jää keskelle. Jos keskellä oleva sanoo: “Supervoimat!” (tai jonkun muu ryhmän keksimän sanan), kaikki nousevat ja vaihtavat paikkaa.

10. Valokuvat ja lehtikuvat vahvuuksien herättäjinä
Aika: 15 minuuttia
Ryhmäkoko: 1 – 20
Välineet: Oppilaiden tuomat valokuvat tai lehtikuvat pöydällä kaikkien nähtävillä 

Otetaan valokuvia tai lehtikuvia, joissa näkyy erilaisia asioita; harrastuksia, ihmisiä, tavaroita, eläimiä yms. Pyydetään jokaista etsimään kuvasarjasta, jotka on asetettu pöydälle levälleen, itseä kuvaavia vahvuuksia. Sen jälkeen voi nimetä myös hyvin tuntemansa toisen oppilaan vahvuuksia. Ensin määritellään oppilaan vahvuudet itsestä ja sitten toisesta. Harjoitusta voi jatkaa tai toistaa niin, että etsitään itseä ja toista koskevia vahvuuksia useampi kierros (esim. 2-3 kierrosta).

11. MAPs-työskentely
(henkilökohtainen tulevaisuuden suunnittelu)
Aika: 30 minuuttia
Ryhmäkoko: 1 – 20
Välineet: Paperi ja värikyniä

Harjoituksessa MAPs-työskentelyä käytetään omien vahvuuksien havaitsemiseen.

Jokainen oppilas saa tyhjän paperin ja värikyniä. Oppilas piirtää paperille, mitä hänelle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta maps, tai kartta. Hän voi myös kirjoittaa sanoja, jotka kuvaavat kartta-sanaa. Tämän jälkeen paperille piirretään tai kirjoitetaan omasta historiasta (ihmissuhteet, koti, perhe, ystävät, koulu, harrastukset yms.), omista unelmista, peloista, ja siitä, kuka oppilas on omana itsenään (millaisia luonteenpiirteitä ja osaamista hänellä on). Lopuksi kukin piirtää tai kirjoittaa paperiin, millaista apua ja tukea tarvitsee saavuttaakseen unelmansa. Tässä kohden kannattaa kirjata auki kaikki mahdolliset voimavarat ja hyvät ideat, jotta unelmat ja tulevaisuuden haaveet voisivat tulla todeksi.

Lisätietoja MAPs-työskentelystä: http://helensandersonassociates.co.uk/person-centred-practice/maps/

12. Oman elämänpolun suunnittelu
Aika: 30 minuuttia
Ryhmäkoko: 1 – 25
Välineet: Vahvuuskortit, paperia ja värikyniä

Laitetaan vahvuuskortit pöydälle näkyviin. Jokainen oppilas valitsee yhden tai kaksi korttia. Jokainen kuvailee muille oman vahvuutensa yhden tai kahden kortin avulla. Tämän jälkeen hän voi kertoa omista mielenkiinnon kohteistaan ja harrastuksistaan, joissa tämä vahvuus tulee esille. Tässä vaiheessa myös muut voivat antaa palautetta oppilaalle hänen valitsemastaan vahvuudesta. Myös opettaja voi antaa palautetta vahvuudesta.

Opettaja kertoo, miksi omien vahvuuksien käyttö on tärkeää oman koulutuspolun suunnittelussa. Oppilaat ryhtyvät pohtimaan konkreettisesti, missä tehtävissä ja missä koulutuksessa he saisivat käyttää omaa vahvuuttaan. He voivat luonnostella ideoitaan paperille. Tässä vaiheessa oppilailla voi olla useita ideoita ja vahvuuksia, jotka johtavat eri koulutuksiin ja ammatteihin. Mukaan otetaan myös oppilaan mielenkiinnon kohteet koulutus- ja ammattialaa luovasti pohtiessa.